Aihkia koulutellaan vaikka emäntä onkin kovasti laiskistunut. Agilityssa Aihki käy viikoittain ja kaksi ennen täysin mhadottomalta tuntuvaa taitoa on ihan rutiinia: takaaleikkaukset ja kepit siltä "väärältäkin" puolelta. Harjoituspaikka vaan muutti maneesille, jossa on paksu kumisohjo, mikä melkein lannistaa emännän -Aihkin ei näytä vaikuttavan. Tänään oltiin agin mölleissä: möllirata ihan sujuva, kilpailuradalla sitten teki räyhäradan, haukkui pää kallellaan eikä kunnellut mitään, mistä kolme kieltoa. Ihan tavallisilla hypyillä. Se olisi pitänyt taas ravistaa ennen käyttöä.

Tokoa on harjoiteltu silloin tällöin. Seuraaminen on tullut innokkaaksi, liikkeestä maahanmeno nopeammaksi. Kaukokäskyt takkuaa. Nyt se on keksinyt ruveta tekemään sellaisen hypähvyksen eteenpäin maahanmenossa. Odottaa ilmeisesti liian kiihkeästi palloa, täytyy alkaa heittää vasta koko liikkeen jälkeen.

Arjen esine-etsintääkin Aihki tekee nykyään jo rutiininomaisesti. Yhtenä aamuna emännän hanskat putosivat ojan yli menevän sillan alle. Siellä oli lunta ja olisi pitänyt konttailla päästäkseen hanskoihin käsiksi. Kutsuin Aihkin, joka iloisesti haki ensin toisen ja sitten toisen. Luovutti hanskan kerrallaan sievästi sivulla istuen.

Hukkumisharkoissa käydään melkein joka viikko, eikä Aihkin intoa näytä sammuttavan mikään.