Melkein heti toivuttuaan tassutapaturmasta Aihki sai kennelyskän. Tällä viikolla kuitenkin taas pitkästä aikaa päästiin agiharkkoihin. Radat olivat lyhyitä mutta paikoin kiemraisia. Tein kaikki radat pallo kädessä, ja Aihkin vauhti oli todella reipas, se oli kuulolla, teki kepit virheittä ja nopeasti, kontaktit kauniisti. Voi kun kisoissakin saisi pitää pallon kädessä :)

Tokoa aina silloin tällöin treenaillaan. Kokeita ei kyllä ole näköpiirissä, mutta ehkä sitten keväällä. Toisinaan Aihki tekee tokoa keskittyneesti ja innolla: kaukokäskytkin onnistuvat kun ennen liikettä innostaa sitä kyselemällä missä se Aihki Pallopojan pallo mahtaa olla. Tällä on ainakin toistaiseksi lähes sama vaikutus kuin jos pallo olisi kädessä. Mikähän virhe on tullut tehdyksi, kun koira tottelee ja kiitää agiratoja vain palloa ajatellen?

Etsintäharkoissa Aihki etsii. Ja löytää. Innoissaan ja ihan ilman palloa.