Agiharkoissa oli vaihteeksi ratoja, jotka eivät olleet ylipitkiä ja jotka saattoi muistaakin. Aihki teki taas nätisti, tosin toisen radan koko ajan räyskäten. Kepeille sisäänmeno onnistui kummaltakin puolelta ja aika vaikeista kulmista. Samoin esteiden kierrot menivät kohtalaisen sujuvasti. Ongelmana tällä kertaa oli taas vaihteeksi radalle varastaminen, ei millään meinannut istua siihen asti että sai käskyn. Piti ottaa taas erikseen istumisharjoituksia. Heti kun arvelee että jokin ongema on ohitettu ja lakkaa kiinnittämästä siihen huomiota niin silloin se taas alkaa. No, ainakin se on innostunut.