Lokakuun jälkeen uskaltauduttiin (tai ei kai Aihkia mikään ole pelottanutkaan) taas agilitykisoihin. Kisassa oli kaksi perusrataa. Ensimmäiseltä radalta tuli hylätty, ohjasin Aihkin väärään päähän putkea. Kyseessä ei ollut radan unohdus vaan ihan ohjausvirhe. Kepeiltä oli sitä ennen tullut vitonen. Toisella radalla taas kepeiltä vitonen ja kolmanneksi viimeisen esteen pudotin itse osuttuani kädellä siivekkeeseen. Tuloksena siten 10 virhepistettä, mutta aika oli -0.32! Ensimmäinen kakkosten rata, jolla aika alittui. Ja tavoitekin saavutettu: toinen rata hyväksytty. Ehkäpä tässä vielä vastakin uskaltaa kisata, sen verran mukava tunne jäi.

Suurin ongelma kisoissa oli, että Aihki karkasi molemmille radoille ennen käskyä. Toisella radalla oikein hoin istu -käskyä mennessäni itse radalle, mutta yhtäkkiä huomasin sivusilmällä, että sieltä se tulee. Onneksi hypäten esteen yli eikä kiertäen, ja onneksi rata jatkui suoraan kahden hypyn jälkeen niin onnistuin pääsemään mukaan. Harjoituksissa se ei varastele. Kisoissa aivan lähtöpaikan takana oli paljon ihmisia koiriakin, mikä ehkä alkoi ahdistaa Aihkia pyrkimään nopeasti radalla. Tiedä häntä. Kepit mokasin taas ryhtymällä varmistamaan, jolloin se pyörähtää ylimääräisen kerran.